Kiirettä pukkaa niin koulussa kuin pätkätyöläisen elämässä. Tällä viikolla en ole kertaakaan ennen neljää päässyt kotiin, harvoin myös ennen viittä. Koulu lähenee loppuaan, ensi viikon perjantai on viimeinen päivä. Sitä ennen pitäisi keritä suorittamaan muutama rästikurssi, joita en ole harjoitteluni takia pystynyt tekemään. Tällä viikolla olenkin ahkeroinut niin harjoittelun, Provinssirockin kuin koulutöidenkin parissa.
Tänään kuvittelin pääseväni viikonlopun viettoon jo suhteellisen aikaisin, mutta niinhän se kello taas raksutteli neljää. Päätettiin lähteä luokkakaveri S:n kanssa UFF:lle halppisshoppailemaan, mutta onnistuimme myöhästymään ensimmäisestä linkasta (olimme laiskoja, emme jaksaneet lähteä kävelemään). UFF:sta löysin kuitenkin muutaman käyttökelpoisen, hieman pikkutuunausta vailla olevan vaatekappaleen, joten olin erittäin tyytyväinen. Shoppailun jälkeen juoksin nopeasti kotiin, josta pikaisen lepopaussin jälkeen suuntasin kaveri M:n luokse. Päätettiin M:n kanssa mennä piknikille läheiseen puistoon eli haimme Siwasta siiderit ja kuivattuja hedelmiä, ja lähdimme nauttimaan päivän viimeisistä lämpimistä auringonsäteistä. Jutun taso alitti vyötärön useammin kuin kerran ja päivitettiinhän siinä taas miesasiatkin.
Niin, se mies. Hymyilen. Vaikka alistuinkin taas ensimmäisenä laittamaan viestiä, en kuitenkaan alistunut ehdottamaan tapaamista. Kysyin vain kuulumisia. Mies vastasikin yllättävän nopeasti (kolmen tunnin sisällä), mutta viestin sisältö hämmensi minua ensin suuresti. Ikinä aikaisemmin ei kukaan ole kysynyt minulta, minkä kokoinen pääni on. Kun maltoin lukea viestin tarkemmin muutamaan otteeseen, tajusin kysymyksen viittaavan moottoripyörän kypärän kokoon. Pääsen ajelulle! Tai oikeastaan kahville, mutta sinne matkataan pärrän kyydissä. Kamalasti jännittää jo etukäteen, vaikka päivää emme sen tarkemmin sopineet, sillä täytyy mennä säiden mukaan...
Päivä päivältä ihastun enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti