Spin me some sad story

En osaa enää kirjoittaa enkä edes jaksa yrittää. Ärsyttää ja ottaa päähän oma terveydentila, kun muutosta parempaan ei tapahdu. Selän lisäksi taistelen polven kanssa, joka lähti turpoamaan pääsiäisen aikana. Lääkäri poisti sieltä nestettä ja määräsi lepoa, mutta millään se ei tunnu paranevan. Olen vitsaillut, että seuraavaksi varmaan murran käteni, kun liukastun kylpyhuoneessa. En yhtään ihmettelisi, vaikka näin kävisi. Kaiken lisäksi olen telonut toisen jalan varpaat jotenkin kummallisesti. Särkee ja vaikeuttaa kävelemistä sekin. Ihanaa! Voi luoja, kun vielä joskus saisin itseni ehjäksi. Ehkä sitten osaisin arvostaa omaa terveyttä paremmin.

Liian paljon kulutan aikaani television edessä, kun voisin tehdä jotain kehittävämpääkin. Kämppä on sotkuinen, sillä en saa itseäni siivoamaan. Kohta on jo pakko. Muutenkin elän jossain mielikuvitusmaailmassa tällä hetkellä enkä jaksa panostaa todellisuuteen. Onko se paha asia?