Ei mitään uutta auringon alla, niin kuin sanotaan. Olen kaksi viikonloppua saanut nauttia pääasiallisesti omasta seurastani, mikä on ollut virkistävää. Ei ole tarvinnut lähteä baariin. On saanut katsella rauhassa leffoja, askarrella, lukea, kuunnella musiikkia ja vain olla. Voi luoja, kun olenkin tarvinnut juuri sitä; omaa aikaa. Olen myös onnistunut olemaan tupakoimatta yli viikon, jee! Vieläkään en kuitenkaan siitä biletupakoinnista luovu. Jotain paheita pitää ihmisellä olla.
Odotan innolla viikonloppua, jolloin pienimuotoinen erakkoiluni päättyy. Perjantaina on hippibileet, joiden asua sovitan melkein joka päivä. Ah, niin minun aikakausi! Tänään testailin erilaisia meikkivaihtoehtoja, mutta taidan päätyä siihen normaaliin lookiin, sillä eihän hipit edes käytä meikkiä. Voin siis olla luonnollisesti epäluonnollinen. Nyt vain lasken päiviä perjantaihin, bilefiiliskin rupeaa nostamaan päätään. Lauantaina olisi sitten ihanan Olavi Uusivirran keikka, mutta en vielä tiedä saanko seuraneitiä mukaani. Yritin alustavasti houkutella toveri J:tä, mutta hänellä on samana viikonloppuna muuttokuorman roudaamista.
Muuten elämä on tällä hetkellä aika tasaista. Ei vaihtelua suuntaan tai toiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti