keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

My childhood spat back out the monster that you see

Tämä viikko tuntuu erityisen pitkältä ja nyt on vasta keskiviikko...

Motivaatio on tekemässä paluun. Olen saanut muutaman päivän aikana hoidettua paljon asioita eteenpäin. Asioita, jotka ovat junnanneet paikoillaan viikkoja, pahimmillaan vuosia. Tällä hetkellä listalla on erilaisia projekteja käyntikorteista julisteiden kautta omaan kuntoon sekä opistomme kevätfestareiden tuottaminen. Festareiden kanssa saan varmasti hakata päätä seinään vielä monet kerrat, sillä ihmiset eivät vain ymmärrä asioita. Ärsyttää myös, että minua pidetään vain pikkutyttönä, joka ei mitään tajua. Oikeasti kuitenkin olen ainoa "järjestäjistä", joilla on minkäänlaista kokemusta tapahtumatuottamisesta. Herranjee, se on sentään minun ammattini!

Tuottamisen lisäksi saan myös kunnian loihtia tapahtumalle ilmeen, mikä tietenkin myötäilee aikaisempien vuosien ilmettä. Onneksi, sillä on aina helpompi tehdä jotain nopeasti, kun on edes jonkinlaiset raamit. Viime viikolla alkaneiden projektituntien ansiosta olen saanut taas harjoittaa omaa mielikuvitusta, kun päädyin (muun muassa) tekemään yhdelle toisen linjan opiskelijalle käyntikorttia. Korttiin ei tietenkään riitä pelkkä nimi ja yhteystiedot, vaan sitä varten täytyy myös luoda liikemerkki (tässä tapauksessa pikemminkin logon ja liikemerkin yhdistelmä). Yllättävän hyvin aivot rupesivat tuottamaan erilaisia kuvioita. Alkuperäinen esimerkki näytti hieman liian paljon omenalta (as in Apple), mutta mielikuvitus ja minä lähdimme hieman erilaiselle tielle. Mahdollisesti postaan joskus kuvia aivoriihestäni tai valmiista käyntikortista, kunhan saadaan hommat hoidettua loppuun asti.

Teemana tulevaisuus.
Eilen kuitenkin iski kamala paniikki. Nyt on jo maaliskuu! Koulu loppuu toukokuussa, mitä sitten tehdään? Ei, nyt en pohdi tulevaisuutta tai edes työtilannetta vaan sitä, että mistä saan kerättyä tarpeeksi rahaa ostaa Adoben ohjelmapaketin, jotta saisin nuo kaikki ihanaiset muokkausohjelmat koneelleni! Minähän en niitä rupea mistään latailemaan, sillä laittomilla versioilla ei kunnon ihmiset työskentele. Harjoitella toki voi. Jostain pitäisi nyt siis repäistä sellaiset 3000€ tai itkeä kurjaa kohtaloaan ilman jokapäiväistä nörtteilyä. Kamalaa. Kokonaisen vuoden olen nyt rakentanut elämääni "graafikkona" ja sitten se viedään yhtäkkiä pois. Mitä mä teen!?

--> Jotain näyttöä ohjelmien käytöstä. Ei ole lemppari ja tästä on monta eri versiota. En vain löydä oikeaa tunnelmaa tälle.

- Koska en halua, että kukaan työtäni varastaa, on se pienennetty ja sisältää meikäläisen monogrammin. Haha! -


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti