I remember - we were everything and nothing together

Kotona jälleen. Onpa outoa. Oli vaikea nukkua omassa sängyssä, kuunnella oman kodin ääniä pitkästä aikaa. Muutenkin on ollut jotenkin todella vaikeaa nukahtaa tällä viikolla. Johtuuko se sitten tuosta tupakoimattomuudesta vai jostain muusta, tiedä häntä..

Huomenna alkaa koulu, ja meille pitäisi tulla uusia luokkakavereita. Hieman jännittää, ja muutaman luokkalaisen kanssa ollaankin puhuttu, että täytyy mennä ajoissa kouluun, ettei meidän paikkoja ainakaan viedä. "Hei, mukava tavata. ÄLÄ ISTU MUN PAIKALLE." 

Tänään menenkin juhlistamaan viimeistä lomapäivää elokuviin. HOBITTI! Vihdoinkin! Pakko mennä tämäkin katsomaan isoveljen kanssa, kun aikoinaan kävin sen kanssa katsomassa kaikki Sormusten herrat elokuvissa. Eihän perinnettä voi rikkoa, varsinkaan nyt, kun asuu suhteellisen lähellä. Jyväskylän elokuvateatteri on vaan niin outo, verrattuna Seinäjoen Marilyniin.

Ei mulla oikeastaan ole mitään sepustettavaa, ja silti on. Outo olo, menen tekemään ruokaa.