Time is gonna take my mind and carry it far away where I can fly

Viikonloppu selvensi tulevaisuutta taas vähän. Puhuttiin toveri S:n kanssa meidän yrityksestä, sen perustamisesta, kerrankin selvinpäin! Saavutus sekin. Saatiin ideoita paperille, mutta vielä se vaatii monen kerran pohtimisen ja käynnin uusyrityskeskuksella juttelemassa. Itse olen hyvinkin innoissani ja melkein pompin riemusta, kun saatiin asiaa eteenpäin. Ajattelin potkia itseäni persuksille ja tehdä asioita myös omatoimisesti edes perehtymisen tasolla. Ai että, nyt jos koskaan se riski on otettava. Toivottavasti kumpikaan ei peräänny ennen sitä.

Eilen selailin vuokra-asuntoja Seinäjoelta. Miten hullua, että saisin melkein kaksi kertaa nykyisen kämpän kokoisen halvemmalla, kuin mitä maksan vuokraa nyt. Heti tuli hyvä mieli. Kuvittelin itseni moneen mukavan näköiseen asuntoon. Kuvittelin tuparit. Kuvittelin kahvittelut kavereiden kanssa. Kuvittelin elämän, jota on kova ikävä. Jyväskylään olisi pitänyt päästä nuorempana, niin olisin ehkä löytänyt tästä kaupungista jotain. Tällä hetkellä koko kylä ärsyttää paljon, eikä minua huvita liikuskella missään. Kaikki näyttääkin yhtäkkiä kovin rumalta.

Tässä kuussa yritän saada vähän omaa lomaa, jotta pääsisin hoitamaan asioita Seinäjoen puolelle.
Riski, mikä ihana tekosyy! Loppuun laitan tämän hetken teemabiisini. Löydän siitä itseni.